Osa 2 / Part 2

Tästä tilanteesta lähdetään eteenpäin (katso 1 osa.). Taloudellista tukea en ole saanut niin että olisin ennen tätä kesää ehtinyt älyttömästi valmennuksessa olla, joten tämän kesän kisat jäävät muutamiksi kerroiksi, jotta harjoittelu ei kärsi. Kisat alkoikin kuitenkin hienosti, kun ensimmäisissä kisoissa sijoituttiin esteissä ja koulussa, ja molemmissa minulla oli eri hevonen. Alkuperäinen ajatus oli aloittaa kisaaminen heinäkuun lopulla, homma meni kuitenkin niin että talli jolla kävin estetunneilla järkkäsi kisat kesäkuun alussa ja samalla opin että kisoja järjestetään näillä matalilla tasoilla vain koulujen kesäloma aikoina, elikkä heinäkuun lopulla alkaa olemaan kauden viimeismmät kisat. Ja tämä uutinen sitten sekottikin koko pakan ja suunnittelut.

Kesäkuulle on takana 3 koulustarttia ja 1 estestartti. Kisat ovat olleet Stall Sandbackenilla, 1-tason kilpailuita. Esteissä mentiin 70cm ja koulussa 2xHelppo C1:2000 ja 1x K.N.-special ohjelma. Nyt on pohdittu monia mahdollisuuksia kesälle muutama viikko sitten.  Mitä enemmän pääsen treenaamaan ja etenkin jos se muutuu tavoitteellisemmaksi, niin haluan vain harjoitella lisää ja lisää, joten löin lukkoon uuden leirin heti 2 viikon päähän edellisestä, ja ajattelin muutamia kisoja heinäkuulle. No tämä paketti näyttäytyi kuitenkin muutamassa päivässä jo olevan liian rankka sekä henkisesti että taloudellisesti. Kyseisiin kisoihin tulee treenata jälleen molempiin uudet ohjelmat, joista toinen B-tason pitkällä radalla oleva ohjelma, jota emme ole koskaan Xeten kanssa yhdessä tehneet.

Näinpä sain apua miettiä kesän treeni & kisa määriä äidiltäni, joka onneksi aika hyvi tietää millon kalenterini on niin täynnä että en siitä selviä, ainakaan rentona ja nauttien. Minulla on erittäin hyvä taito innostua ja puskea hommia eteenpäin kunnes huomaan että taas puskettin liian pitkään ja liian kovaa, ja sen jälkeen meneekin muutama viikko palautellessa. Nyt ehdittiin ennen ylä rajaa tehdä tarvittavat muutokset, josta olen erittäin iloinen ja kiitollinen. Tämä on juuri sitä elämän, arjen ja harjoittelun tasapainottelun taitoa, että osaa mennä ylärajalla, mutta kuitenkin himmata kun tilanne sen vaatii. Se on tehokkaampi ja parempi reitti, kun se että ampuu yli ja joutuu käyttämään pidemmän ajan palautumiseen ja lepoon.

Muutama päätös on tehty jonka seurauksena on hyvä katsoa miten treenimäärät, ja ehkä yksi lisä kisa istuu kuvioihin jos on istuakseen. Viime viikon lauantain kisat Sipoossa jätetiin väliin, sillä ohjelman harjoittelulle olisi jäänyt vain 1-2 päivää, ja tämä ei ole minulle eikä hevoselle oikeudenmukaista. Kisoissa tulee olla varma ja hyvä olo, kiireellä tehty työ ei ole laadukas eikä sitä ole mukava suorittaa. Tärkeintä on kuitenkin lajista ja tekemisestä nauttiminen.

Tämän viikon 3pv leirin vaihdoin siihen että valmentaja saa tulla n. 1x viikkoon omalle tallilleni käymään. Tähän on syynä leirin tuoma rasitus. Teen kesä-, ja heinäkuun 40h työviikkoa, ja tämän keskelle 3päivän leiri on äärimmäisen rankka, kun kolmesta päivästä kaksi on pakkaus ja matkustus päiviä. Xette jolla tällä hetkellä ratsastan on myös vanha (-94 syntynyt) ja ei ole moneen vuoteen kisannut tai leireilly, joten Xeten jaksamisenkin takia pitää tutkia missä menee ylä raja. Xette nauttii tapahtumista, mutta liikaa niit ei saa enään olla.

Seuraavat kisat joihin olisi ajatus mennä ovat Tuusulassa 25.7, ja sinne on tarkoitus harjoitella ensimmäinen B ohjelmani, helppo B:3 2009. Harjoittelut ovat alkaneet hyvin ja eilinen valmennus sujui mainiosti.

Kesällä ehdin rastastaa n. 4 kertaa viikossa, ennen työn alkua ratsastin 6-7 kertaa viikossa, joten työ kyllä syö urheilua. Vaikka olen valmentautunut harvemmin, treeni ovat kuitenkin laadukkaita ja hyviä. Katson paljon videoita, seuraan muiden valmennuksia ja treenaan näitä ja omien valmentajien antamia neuvoja. Näin pystyn kompensoimaan valmennusta, ja samalla saan oppia ja kuulla monenlaisia näkemyksiä.  Näkemyksiä riittää tällä alalla jopa niin paljon että näin aloittelijana alalla ei tiedä mitä ajatella ja mitä uskoa.

Tästä jatketaan kesää ja treenejä, tsempataan viimeinen kuukasi täyspäiväistä työtä läpi tarmolla ja elokuussa palataan opiskelun ja ratsastuksen pariin. Elokuuta ja kisoja innolla odotellenJ

Part 2

From this situaton we go forward (check part 1). I haven´t got financial support so much that I could have been training with a coach a lot before this summer, so this summers competitions will be only a few ones, so that the training dosen´t suffer. The competions started still really nicely, when we were ranked both in dressage and show jumping. In both competitons I had a different horse. The first plan was to start compeeting in the end of july, but the stable where i was taking show jumping classes organized a competiton in beginning of june and at the same time I learned that these low level competitons are only organized during the summer brake from school, so to start in july would mean its also about the last competitons. So these news muddled the hole plan.

In june we did 3 dressage starts and 1 show jumping. The competions have been at Stall Sandbacken, 1-level competions. In show jumping we did 70cm and in dressage 2x easy C1: 2000 and 1x K-N.-special program. Now we have been thinking about possibilitys for the summer a few weeks ago. The more I get to practice, the more i want to practic expecially if the training gets goal directed, so I decided to do one camp more 2 week from the last one and was thining a few competitions for July. Well it took only a few days and I realized this plan is to heavy both mentally and economically. Fot both competitions we wuold need to train aa new program, and the other one is level B with the long track, we have not done eather of these with Xette before.

So I got some help for the planning form my mom, who luckily know quite well when my calender is so full again that I can´t survive it, no at least happy and with a relaxed mind. I have a really good ability to get exited and push things forward until I realised we pushed to long and to hard again, and after this its needed to recover  few week. Now we managed before the upper limit to make the needed changes, and I´m really happy about this. This is exviewsactly the balancing ability we need for daily life, work and training. To stay on the higes possible limit, but still taking it down one step when needed. It is better and more efficient, then going over the limit and being in need fo a rest.

A few decisions has been made, and with this its good o see how training amounts and maybe one extra competions can sit in the calender. We did no go to last weeks cometitions in Sipoo, because we would only have had a few days time to practice,and this is not fair fro me or the horse. You need to feel certain and good in competitions, a work done with a rush is not of good quality and its not nice to perform eather.

This weeks 3 days camp I change into a plan of my coach coming to my stable to give class ones a week instead. The reason for this is that its to much. I´m working 40h a week the summer (June&July), and in the middle fo this week a 3 days camp is extreamly tiring, when 2 of 3 days are packing and traveling days. Xette whom Im now riding is quite old (born -94), and havent been racing or going for camps in some years, se I also need to see where her limit is. Xette enjoys happeings but too much is too much.

Next competions for us will hopefully be in Tuusula the 25.7, and were training the B:3 2009 course for this. The trainings has started well and yesterdays training with the coach went really nicely.

In summer time I have about 4 times a week time for riding, when before I was riding 6-7times a week, so the work takes from the sport. Even If I haven´t ahd my coach arround to often, the trainings are still of good quality. I look at a lot of videos and follow other peoples classes and then I´m training and trying out  these things on top of the things my coach asks me to do. Like this I can compensate the coaching, and at the same time I get to learn and hear a lot of different oppinions and views. And on this field there is a lot of views, even so much that as a new person in the field you don´t know what to think or believe.

So now we continue the summer and trainings,  I fight trough the last month of work and In agust Its back to studying and riding. Can´t wait for august and competions:)

Jakso suunnittelua ja valintoja/ Seasonplaning and choices part 1/2 Taustaa-Background

Kesäkuu on ollut kiireinen ja maanantaina aamulla istuttiin sitten alas ja mietittiin miten kesän rakentaisi ja miten sen rakentamienen vaikuttaa syksyn treeni mahdollisuuksiin. Aloitan kertomalla taustaa ja miten alkuvuodesta päätin muuttaa toimintaa tavoitteellisemmaksi. Tavotteellisuus ja kilpailemisen aloittamisen halu nousi voimmakkaaksi alkuvuodesta, ja maaliskuussa istuin serkkuni kanssa kahville miettimään miten tästä noustaan ja miten voisin hankkia tukea ja sponsoreita urheilulleni. Olen ratsastanut, treenannut ja hoitanut terveyttäni viimeset vuodet ja alkuvuodesta kaikki alkoi näyttää hyvältä. Ratsastus oli kehittynyt hyvin, huippu-urheilijan tahtotilaa oli muokattu hieman enemmän harrastussuuntaan ja ratsastukseen sopivaksi, terveys oli siinä kunnossa että pystyin tekemään välillä jopa kovia harjoituksia ilman että siitä koituisi mitään haittaa terveydelle ja palautumiselle ja tuntui että nyt on aika nousta seuraavalle levelille. Pitkälle ollaan tultu muutamassa kuukaudessa ja paljon on opittu, mutta kuitenkin toiveet siitä että kesäksi olisi usemapi kuukausi aktiivista ja säännöllistä valmennusta ja kisoihin valmistautumista takana, ei toteutunut vielä tälle kesälle. Prosessi on edistynyt, tavoitteet tuntuvat kokoajan varmemmilta ja halu niihin pääsemiseen vahvistuu joten työ jatkuu.

Serkkuni ei paljoa tunne sponsori asioita, mutta totesi että jos haluat sponsoreita some-kanavat kannattaa laittaa pystyyn. No tämä oli minulle hieman vastahakoista, kun en ole mikään tekniikan ihmelapsi, enkä viihdy näiden asioiden parissa kovinkaan paljon. Lähdin kuitenkin liikkeelle, ja aloitin tutulla ja turvallisella facebookilla, jonne loin omiin nimiin urheilija sivun. Hetken siinä sitten siihen tutustuin ja lämmittelin ajatusta muille some kanaville, ja koska Snapchatti oli tuttua (yhteyden pito ystääni Norjassa tätä kautta erittäin mukavaa), totesin että luonnollista on luoda Instagram tili. Kuvia on helppo napsia ja lyhyet tekstit vaan siihen kaveriksi. Sen jälkeen pystytin blogin, minulla oli blogi aikoinaan, eri aiheinen ja tykkään kirjoitella aina välillä. Blogissa on myös se hyvä että oma ajatusmaailma rastastuksen parissa kehittyy kun istuu alas ja kirjoittaa. Blogin jälkeen, pitkän oman vastustelun jälkeen ja muiden etenkin serkkuni kannustama pystytin Twitteri tilin. Tämä ei vieläkään luonnollisesti luonnostu, mutta mielenkiintoista seurata miten sieltä itse löytää muita hyviä tahoja ja henkilöitä joita seurata, sekä miten minutkin huomaa ja löytää hyvät ihmiset hevosmaailman parissa. Ei siis taida välttämässä aivan turhaa olla näiden kanavien ylläpitäminen. Tärkein asia some kanavissa kuitenkin minulle on se, että kun haen sponsoreita, voin sano että he saavat näkyvyyttä näissä jokaisessa, ja juuri tämä on se mikä heitä kiinnostaa. Yritys ei lähde tukemaan urheilijaa ilmaiseksi, se haluaa jotain vastineeksi. Urheilija voi antaa näkyvyyttä, pelkkä lappu treenitakissa ei aina riitä joten some-kanavat ja autoon tarrat ovat erinoimainen lisä jonka voi antaa tukijoilleen.

Sponsoreiden metsästämisessä ja saamisessa onkin sitten jo opittu paljon! Aloitin katselemalla ympärilleni avoimin silmin kaikkialla, ja pohtimalla miktä yritykset voisi olla kiinnostuneita minun tukemisesta, yritys joka jollain tapaa liittyy lajiini. Meilailin tai soitin noin 10 paikkaan, ja yhdestä kiinnostuttiin, ja tämä oli Coach4Pro joiden kanssa päädyttiin sponsori sopimukseen asti. Sain käyttöön heidän tuotteensa, ja yhdessä ideoimme miten heidän tuotetta voitaisiin parhaimmalla mahdollisella tavalla käyttää ratsastuksessa. Prosessi on alussa, paljon ideoita on tullut ja tuotteesta on itselleni ollut paljon apua treeneissä ja niiden analysoimiseen, mutta muista että tämäkin vie aikaa arjesta. Alussa tuntui että en muuta tekkään, mutta nyt on tilanne rauhottunut. Usean tapaamisen, puhelun ja meilin jälkeen yhteinen sävel määristä ja tavoista on löytynyt. Jatkossa tiedän itsekkin paremmin mihin aika riittää ja mikä on realistista minkäkin sopimuksen kohdalla. Tämä on yksi tärppi, josta olen ehdottomasti kiitollinen!

No sitten aloitin autonvaihto prosessin tuossa loppu keväästä, ajatuksena ett tarvitsen talvella alppihiihtovalmennukseen auton jolla on turvallista ajaa lappiin pitämään leirejä. No selvisi sitten ajan myötä, että tuksin omalla autolla tarvitseekaan mennä, mutta aloitin silti prosessin. No kappasvaan ensimmäisellä kerralla oli heti Subaru Forester vuosmallia -06 siinä näytillä, ja kävin koeajamassa ja totesin tämä on täydellinen. Päivän kaksi mietin ja menin tekemään paperit, ja saatiin jopa rahoitus menemään läpi toivotuilla ehdoilla. Tämän kaupan yhteydessä syntyi yhteityösopimus Laakosten kanssa. Totesin kotona, että tuohon summaan ei riitä rahat, joten tinkiä tarvitsee. Ja autokaupoista minulla on vain edellisen Fiatin kokemus, mutta menin kotiin, väsäsin 3 tuntia ehdotusta Laakkoselle, jossa pyysin autosta alennusta tietyn summan sekä vuosihuoltoa ja googlen avulla liitin tulevaan autooni heidän logon, ja lähetin tämän heti illalla liikkeen johtajalle. Aamulla kuitenkin myyjä soittaa että olit tällasen tehny, häkellyin himean kun en ajatellut että tätä myyjeälle kehtaa sanoa, mutta asia menikin hienosti ja myyjä sai tämän hoitaa ja sopimus synty, pienellä muutoksella huoltoon liittyen. Hinta asiat ja hyöty minulle pysyi kuitenkin samana. Siinä sitten tehtiin paperit, haina auton muutama päivä myöhemmin ja kävin vielä myöhemmin Poikia moikkaamassa kun laitettiin näyttävät Laakkosen tarrat auton kylkiin ja taakse. (Autoa vielä tuunataan ja omat logot tulossa, en malta odottaa!!!) Tämä sopimus oli helposti, nopeasti ja vaivattomasti tehty, eikä se tuota minulle mitään hommia sopimuskauden aikana.

Logot väsäsin sivuille, tässäkin piti hankkia ulkopuolista apua ja aikaa meni yksi ilta n. 3-4h, mutta logot on kaikilla sivuilla näkyvissä ja suuri kiitos kuulu ystävälleni joka auttoi minua tässä! Ilman tukijoukkoja liittyen blogiin ja kaikkiin tekniikkalaitteisiin liittyvissä asioissa ei mitään rakennetusta olisi olemassa, koska minulla ei pysyisi hermot tarpeeksi pitkän rauhallisina selvittää kaikkia mahdottomia mutkia mitä näihin liittyy.

Muutamassa kuukaudessa toiminta on muuttunut harrastuksesta siihen että minulla on kaksi tukijaa, molemma arvokkaita, auto jolla vetää hevosta joka on mahdollistanut kisaamisen ja leireilyn. Tästä pisteestä on hyvä jatkaa, jatko suunnitelmat tulevat tekstin toisessa osassa.

Seasonplaning and choice

June has been busy and on monday morning we 

sat down and pondered how to build the training plan for the summer and how this effects the training possibilities for the autumn. I will start by telling a bit about the background and how I decided to change my riding into more goal-directed in the beginning of the year. Goal-directed training and the will to start competing grew in the beginning of this year, and in March I sat down with my cousin for a coffee to think 

how to get up and start finding supporters and sponsors for my sport. I have been riding, training and working on my health the past few years and in the beginning of the year everything started to look good. My riding had developed, my top athlete mind had been modified a bit more towards a hobby mind and more suitable for riding, my health was good and I was even able to do hard trainings every now and then without it effecting my health and the bodies recovery time, so now I felt now it´s time to take the step to the next level. I have come far and learned a lot in a few months, but still the wish that for this summer I would have had now several months of active training and regular coaching and preparing for competitions behind me, did not come true yet for this summer. The process has come a long way forward, the goals seems all the time more and more certain and the will to get there gets stronger. So the work continues.

My cousin is not that familiar with sponsor things, but he pointed out that if I want sponsors I should make some social media sites for me. Well this came a bit reluctant to me, beacuse Im not a technology person at all, Im bad with them and also I dont enjoy that much spending time arround social media. But I started this project, and started with the familiar and safe facebook where I made my own sport page. Then a short time I got used to using it and tried to make freinds with the idea of other social media sites. So because Snapchat was familiar to me( A nice way to keep contact with my friend in Norway), I decided to make an Instagram site. Pictures are easy to take and just make a short tekst for it. After this I put up the blog, I actually had a blog a few years back, different topic but I like to write sometimes. The good thing about the blog is that I get to evolve my own thoughts arround equitation while sitting down and writing. A long time after the blog was up I made A Twitter page, after my cousin had been encouraging me to do this. Especially this one dosen´t yet come naturally, but it´s interesting to follow how I can find people and busenesses to follow that work in this industry, and to see how people who are working in this sport notices me. The most important thing with the socail media channels for me is still that when I search for sponsors, I can say that they can be seen on each and everyone of them, and this is exactly what they are interested in. A company dosen´t start to sponsor a person for free, they want something in return. And what a sport person can give is visibility. A label in the trainig jacket is not always enough, so social media sites and stickers to your car is an exelent extra to give for your sponsors.

I have already learned a lot from finding and getting sponsors. I started by looking arround with open eyes every where and thinking what company could be interested in sponsoring me, a company that some how has to do with the sport. I send emails and called to about 10 places, and from one they got intersted, and this was Coach4Pro. This took its way up to a sponsor agreement. I´m getting there equipment to use and together we are thinking how there product can be used in equitation in the best possible way. The prosses is in the beginning, but we have a lot of ideas and the product has been a big help for me in my own trainings and in analysing them. But remember, that this also takes time of the day.

In the beginning I felt like I´m not doing anything else, but now the situation is different. After several meetings, phone calls and e-mails we reached a soluton about the amounts and ways. In the future I my self will also know better how much time I can use for these things, and what is realistic with different agreements. This is one agreement, that Im definitely grateful for!

So then later, springtime I started the progress of changing my car, with the tought of needing a car for my work as a Alpine coach, so that it would be safe to drive to Lapland. Well with

time it became clear that I will probably not need my own car for those trips, but I still started the progress. And straight away at the first time I wisited Laakkonen, they had this Subaru forsester form year -06 and I went to try this car and I realised its perfect. A few days passed and I was thinking, and after this I went to make the papers, and we even got the funding to go trough as we wanted. In touch of changing the car we ended up with an agreement with Laakkonen. I was home and I realised I don´t have the money for this car, so I need to get it a bit cheaper, and from car business I only have the experience when I got my first  Fiat Punto, so I went home and worked 3h on a proposal for Laakkonen. I asked for the car a bit cheaper and one service for free, and with the help of google I but there logo on "my car", the one I wanted, and sent this to there boss. In the morning it was the sailesman who called me I see this proposal you have done, and I felt a bit ashamed because I was thinking I dont want him to know about this, but everything went perfect the sailesman was allowed to take care of everything and the agreement came true, with some small changes. Economily it stayed as I had wanted it to be. After a few days I went to change the car and after this some time I went to see the boys and they put the Laakkonen stickers on the car. (The car is still bing tuned I will get my own logo on it, I cant wait!!.) This agreement was easy and fast, and it will not require anything more from me during the time of the agreement.

I put the logos on my socal media sites, for this I also had to ask for help and we used one evening 3-4h on this. But we got the logos there and a huge thanks belongs to my friend who helped me with this! Withhout the help from these people for my blog and all the other technology related things nothing would exist, because I cant keep my nervs calm long enough to find out all the turns needed to do for these projects.

In a few months my action has went from a hobby to having 2 sponsors, that both are precious, a car that I can transport my horse with in a trailer that has enabled camps and competitions. This is a good point to build the puzzle forward, more about the future plans will come in the second part of the text.